Suomen autokannan ikääntyminen: keskiverto bensiiniauto on nyt iäkkäämpi kuin koskaan

Suomen autokannan tilanne muodostaa länsieurooppalaisessa vertailussa erikoisen poikkeuksen, sillä emme uusi ajoneuvokantaamme länsinaapuriemme tahtiin. Olemme yhä eräs Euroopan vanhimpien rekisteröityjen ja liikenteessä liikkuvien autojen luvatuista maista. Analysoimme skriptillä kansallisen rekisterin perusdatan vertaillaksemme puhtaita polttomoottoreita laajassa poikkileikkauksessa. Tulokset antavat synkän kuvan suomalaisen autoilijan kohtaamasta taloudellisesta paineesta ja piilevästä turvallisuuden vajeesta.

Datan ulostulo on kiistaton: liikennekäytössä olevan perinteisen bensiiniautokannan keskimääräinen matemattinen ikä – klassikkoautot mukaan luettuina – on noussut maassamme jo selvästi yli 13 vuoden (käytännössä vuoden 2012 tasolle). Samaan aikaan hybridien ja täyssähköautojen ryhmät loistavat erittäin nuorella, alle viiden vuoden keski-iällä. Markkinoille on syntynyt vahva kahtiajako; maksukykyisempi väestönosa on siirtynyt sähköisempään aikaan, kun taas merkittävä osa kuluttajista on sidottu kahden, tai jopa kolmen vuosikymmenen ikäiseksi ehtineeseen tuontikalustoon.

Ikääntynyt kalusto tuo autoilun arkeen haasteita, sillä vanha rakennepelto on muotoiltu ennen uusimpia turvallisuusstandardeja. Suomalaisten kiinteistöjen pihoilla ja markettien pysäköintialueilla seisoo lukemattomia autoja, joiden tehdasvarustelu on aikakautensa vaatimustason mukaista, mutta auttamattomasti nykyaikaa jäljessä.

Taloudelliset ja turvallisuuteen liittyvät piilokulut

• Kriittisten kolariturvavarusteiden puute: Esimerkiksi vuoden 2008 automalleista puuttuvat usein nykystandardien mukaiset varusteet, kuten risteysavustin, kaistallapitoavustin ja ennen kaikkea kaupunkinopeuksissa onnettomuuksia estävä hätäjarrustusjärjestelmä (AEB).
• Mekaaninen väsymys: Kun pyöränlaakerit, iskunvaimentimet, kytkinasetelmat ja suuttimet kuluvat käyttöikänsä päähän, useat sadan euron vianselvitykset yhteenlaskettuna ylittävät nopeasti auton kokonaisarvon yhden kalenterivuoden aikana.
• Polttoainetalouden riittämättömyys: Ikääntyvä voimansiirtotekniikka kuluttaa tyypillisessä ajoissa merkittävästi enemmän nestettä, mikä tuottaa kuukausitasolla näkymättömän tulonmenetyksen.

Korkea polttoaineverotus yhdistettynä raskaaseen perusveroon pitää huolen siitä, ettei laajoilla väestöryhmillä ole mahdollisuutta päivittää automalleja täysin uudistettuihin tuotteisiin asuntolainojen ohella. Vanhasta autosta kiinnipitäminen saattaa vaikuttaa alkujaan turvalliselta säästötoimelta, mutta loputtomat elvytystoimenpiteet imevät kotitalouksien varoja huomaamatta. Monelle ennakoitavampi ratkaisu olisikin muuttaa epäsäännöllinen ja kallis varaosabudjetti huolella kilpailutetun autolainan kiinteäksi maksueräksi. Tällä keinolla päivitys turvallisempaan sukupolveen nopeutuu ilman kohtuutonta kuukausittaista painetta.