Eurooppalaisten käytettyjen autojen ostajia koskevan uuden carVerticalin kyselyn mukaan suurin osa ei tiedä, miten toimia kohdatessaan auton, jonka matkamittaria on peukaloitu, ja kenelle siitä pitäisi ilmoittaa. He eivät usko saavansa rahojaan takaisin, eivätkä myöskään ole varmoja siitä, miten paikalliset viranomaiset suhtautuvat mittarilukemapetoksiin ja millaista lainsäädäntöä sovelletaan.
Laki on ankarampi kuin useimmat ostajat tajuavatkaan. Matkamittarin tahallista takaisinkääntöä pidetään Suomessa jo petoksena. Ongelma piilee kuitenkin lain täytäntöönpanossa, matkamittarin takaisinkäännön todistamisen vaikeudessa ja siinä, etteivät ihmiset ole vielä kovin tietoisia laista. Näiden puutteiden vuoksi petoksia edelleen ilmenee, eikä niitä aina huomata ennen kaupantekoa.
Lähes kolmasosa eurooppalaisista on ostanut tai tuntee jonkun, joka osti auton takaisinkäännetyllä matkamittarilla
carVerticalin kyselyyn osallistui lähes 8 000 kuljettajaa ympäri Eurooppaa. Sen mukaan lähes kolmasosa ostajista (30,3 %) oli itse ostanut auton, jossa osoittautui olevan takaisinkäännetty matkamittari, tai tiesi jonkun, joka oli ostanut tällaisen auton. Lisäksi 31,8 % ei ollut varma ja 38 % kertoi, ettei vastaavaa ollut koskaan sattunut heille tai muille tuttavapiirissä.
Vaikka kysely kartoittaa ostajien elinikäistä kokemusta petoksista – ja koskee usein useampaa autonostoa sekä tuttavapiiriä – carVerticalin kokemuksia ja avoimuusdataa käsittelevän katsauksemme tiedot osoittavat alemman lukeman yksittäisten tarkistettujen autojen kohdalla.
Analysoitaessa Suomessa syyskuun 2024 ja elokuun 2025 välisenä aikana haettuja ajoneuvon historiaraportteja kävi ilmi, että 2,61 %:ssa tarkistetuista ajoneuvoista oli merkkejä matkamittarin peukaloinnista. Se on yksi Euroopan alhaisimmista peukalointiluvuista ja asettaa Suomen avoimuusindeksissä seitsemänneksi. Kun mittarilukemaa on ruuvattu, takaisinkääntö on kuitenkin huomattavan suuri – matkamittarista on vähennetty keskimäärin noin 99 300 kilometriä.
87 % eurooppalaisista autonostajista ei usko saavansa rahojaan takaisin matkamittaripetoksen jälkeen
Saman kyselyn mukaan yli kolme neljäsosaa eurooppalaisista ostajista (75,8 %) kertoo, ettei tiedä, minne pitäisi ilmoittaa autosta, jossa matkamittaria on peukaloitu. Luottamus rahojen takaisin saantiin on yhtä alhainen – 87,3 % ei usko saavansa menetettyjä rahojaan takaisin (44,3 % ei ole kovin luottavaisia ja 43 % ei ole lainkaan luottavaisia), kun taas vain 12,7 % uskoo varmasti saavansa rahansa takaisin.
”Lain takaama oikeus suojaa vain, jos siitä on tietoinen. Tällä hetkellä useimmat ostajat eivät tiedä, kenen puoleen kääntyä huomatessaan ostaneensa auton, jonka matkamittaria on peukaloitu”, kertoo carVerticalin autoalan markkina-analyytikko Matas Buzelis.
”Koska ajoneuvohistoriat ovat edelleen hajallaan eri maiden rekistereissä, pirstaleisten tietojen vuoksi peukaloidut autot pääsevät lipsahtamaan valvonnan läpi. Euroopan unionin liikennekelpoisuuspaketti, joka etenee parhaillaan EU:n lainsäädäntöprosessissa, pyrkii parantamaan ajoneuvotietojen vaihtoa yli rajojen. Sen hyväksymiseen asti ajoneuvodatan tarkistuspalveluilla on tärkeä rooli – tavoitteena on tunnistaa ongelmat ennen kaupantekoa, jotta ostajat eivät joutuisi kärsimään taloudellisista menetyksistä.”
Laki on olemassa, mutta useimmat ostajat eivät ymmärrä sen sisältöä
Suomen lainsäädännössä mittarilukeman peukalointi katsotaan rikoslain 36 luvun nojalla petokseksi, josta voi saada sakot tai jopa kahden vuoden vankeusrangaistuksen. Vakavampia tapauksia pidetään törkeinä petoksina, joista voi seurata jopa neljän vuoden vankeusrangaistus.
Useimmat ostajat eivät kuitenkaan tunne pykäliä. Kyselyssä 45,1 % myöntää, ettei tiedä enimmäisrangaistusta, ja 7,1 % luulee, ettei matkamittarin takaisinkääntö ole lainkaan laitonta. Koska Suomen laissa teosta voidaan määrätä joko vankeusrangaistus tai sakko, sekä 28 % ostajista (”vankeusrangaistus”) että 19,8 % ostajista (”pieni sakko”) osuivat oikeaan. Aidosti tietämättömien osuudeksi jää silti 52,2 %.
”Vahvan lain avulla voidaan torjua petoksia vain, jos sekä ostajat että myyjät tietävät, että lakia todella sovelletaan. Ennen kuin laista ollaan yleisesti tietoisia, paras suojautumiskeino on yhä tarkistaa ajoneuvon historiaraportti runkonumerolla ennen ostoa”, Buzelis muistuttaa.
”Nykyisissä kansalliskeskeisissä järjestelmissä auton historia pyyhkiytyy käytännössä pois, kun auto viedään ulkomaille. Ennen kuin Euroopassa on yhtenäinen tietojenvaihtoverkosto, joka poistaa nämä rajat ylittävät tietoaukot, kuluttajat eivät voi luottaa pelkästään lakiin suojautuakseen piileviltä riskeiltä. Jokaisella ostajalla on oikeus tietää käytetyn auton koko historia ennen ostopäätöstä.”
Käytännön autokaupoilla suosittelemme yhdistämään kolme tarkistusta ennen nimen kirjoittamista kauppakirjaan: hae VIN-historiaraportti, tarkista mallikohtaiset katsastushylkäykset Traficomin tyyppivikahausta ja lue auton ohjainlaitteiden muistit OBD2-vikakoodinlukijalla, joka paljastaa usein eri ohjainyksiköihin tallentuneet todelliset ajokilometrit.
Metodologia
Tutkimuksessa analysoitiin asiakkaiden ostamia ajoneuvon historiaraportteja syyskuun 2024 ja elokuun 2025 välisenä aikana. Matkamittaripetosten torjuntalakeja ja eri markkinoiden vuosittaisia keskimääräisiä autokauppamääriä selvitettiin julkisista lähteistä heinäkuussa 2026.
Lisäksi katsaus pohjautuu kyselyyn, joka esitettiin raportin latausnäytössä heinä–elokuussa 2026. Kyselyyn vastasi noin 7 800 autonostajaa 18 maassa.
Vastuuvapauslauseke
Julkaisun tiedot palvelevat yleistä tiedonsaantia eivätkä muodosta oikeudellista neuvontaa. Tekstissä on lähdelinkkejä kolmansien osapuolten sivustoille, joiden ajantasaisuudesta kukin julkaisija vastaa itse.