Kun suunnittelin viime kesän pitkää retkeilyreissua, törmäsin tuttuun ongelmaan. Halusin nauttia luonnon rauhasta ja irtautua arjen kiireistä. Samalla pelkäsin päätyväni kulkemaan jonossa samoja pitkospuita satojen muiden retkeilijöiden kanssa.
Päätin tarttua toimeen ja selvitin datasta, miten Suomen kansallispuistojen kävijämäärät todellisuudessa jakautuvat. Kävin läpi tilastot huolellisesti kymmenien kansallispuistojen osalta. Löydökset yllättivät jopa minut.
Suomen luonto vetää puoleensa ennätysmäärin ihmisiä. Tämä on upea asia, mutta omaa rauhaa etsivälle retkeilijälle se asettaa haasteita. Kun analysoin kävijämääriä pitkältä aikaväliltä, eräs kuvio hahmottui kirkkaasti.
Suuret massat keskittyvät vain muutamaan kouralliseen suosituimpia kohteita. Näissäkin kävijäpiikit osuvat todella kapeisiin aikaikkunoihin. Jos haluat välttää väkijoukot ja kokea erämaan tuntua, oikealla ajoituksella on valtava merkitys.
Suomen suosituimmat puistot ja pahimmat ruuhkahuiput
Pallas-Yllästunturin, Urho Kekkosen kansallispuiston, Oulangan ja Nuuksion kävijämäärät ovat täysin omaa luokkaansa. Ajoin viime elokuussa Pallas-Yllästunturin kansallismaisemissa kulkevaa reittiä. Huomasin omin silmin, miten tunnetuimpien reittien parkkipaikat pursuilivat matkailuautoista jo varhain aamulla.
Tilastot vahvistavat tämän havainnon. Heinäkuun kiivain lomakausi ja syyskuun ruska-aika vetävät Lapin suosikkikohteisiin kymmeniä tuhansia kävijöitä yhden ainoan kuukauden aikana.
Etelä-Suomessa tilanne on hieman erilainen mutta yhtä haastava. Esimerkiksi Nuuksio ja Sipoonkorpi täyttyvät pääkaupunkiseudun asukkaista viikonloppuisin lähes ympäri vuoden. Ehdoton ruuhkahuippu ajoittuu toukokuun ja lokakuun välille.
Jos suuntaat näihin puistoihin keskikesän helteillä, joudut väistämättä jakamaan kapeat polut muiden kanssa. Datasta näkee selvästi, että suosituimpien puistojen kävijäpiikit osuvat viikonlopuille. Erityisesti lauantaisin kello yhdentoista ja neljäntoista välillä poluilla on ruuhkaa.
Milloin suosituimpiin kohteisiin kannattaa suunnata?
Vaikka haluaisitkin kokea tunnetuimmat klassikkoreitit, voit tehdä sen ilman ihmisvilinää. Pelaa korttisi oikein ja suunnittele aikataulusi valtavirrasta poiketen. Huomasin omalla testijaksollani, että jopa Nuuksion kaltaisessa ruuhkapuistossa voi kokea täydellisen erämaan rauhan.
- Ajoita retki arkeen: Tilastojen perusteella tiistai ja keskiviikko ovat viikon hiljaisimmat päivät lähes jokaisessa kansallispuistossa. Jos voit pitää vapaapäiväsi keskellä viikkoa, hyödynnä se.
- Lähde liikkeelle aikaisin: Kun saavut parkkipaikalle jo kello kuusi tai seitsemän aamulla, saat todennäköisesti kulkea reitin ensimmäiset tunnit täysin yksin. Useimmat retkeilijät saapuvat kohteeseen vasta kymmenen jälkeen.
- Hyödynnä reunasesonkeja: Marraskuu, joulukuun alku ja toukokuun alkupuoli ovat kävijämääriltään hiljaisia aikoja. Pallas-Yllästunturillakin on toukokuussa todella rauhallista.
Rauhallisimmat kohteet ja luonnon piilopaikat
Jos haluat pelata varman päälle, suuntaa suosiolla hieman vähemmän tunnettuihin kansallispuistoihin. Kun perkasin tilastoja, esiin nousi lukuisia upeita kohteita. Näiden vuotuiset kävijämäärät ovat vain murto-osan suosikkipuistojen luvuista.
Yksi tällainen helmi on Keski-Suomessa sijaitseva Salamajärven kansallispuisto. Vietin siellä useamman yön telttaillen viime keväänä. Sain vaeltaa pitkiä matkoja pitkin poikin soita näkemättä ristin sielua useampaan päivään.
Alueen laajat suot ja karut pirunpellot tarjoavat jylhiä ja alkukantaisia maisemia. Alueen kävijämäärät pysyvät maltillisina jopa kuumimman kesälomakauden aikana. Autoteltan tai perinteisen majoitteen kanssa liikkuvalle nämä hiljaiset alueet ovat ihanteellisia.
Toinen loistava vaihtoehto on Tiilikkajärven kansallispuisto Pohjois-Savossa. Sen pitkät hiekkarannat ja kauniit harjumaisemat kilpailevat monen tunnetumman kohteen kanssa. Silti tilastojen valossa sinne eksyy yllättävän vähän retkeilijöitä Etelä-Suomesta.
Itä-Suomessa sijaitseva Koloveden kansallispuisto on todellinen erämaakohde, jonne pääsee tutustumaan kunnolla vain vesitse. Koska moottoriveneily on alueella kielletty, täydellinen hiljaisuus on taattu. Saimaannorpan kotivesillä meloessa tuntuu kuin aika pysähtyisi.
- Salamajärvi: Kapeat peurapolut ja silmänkantamattomiin jatkuvat suoalueet tarjoavat poikkeuksellista rauhaa.
- Tiilikkajärvi: Upeat hiekkaharjut ja kirkkaat järvimaisemat ilman ruuhkia. Venäjänhiekan ranta on yksi Suomen kauneimmista.
- Kolovesi: Vain meloen tai soutaen saavutettava vesilabyrintti, jossa moottorien äänet eivät riko rauhaa.
- Isojärvi: Pirkanmaan ja Keski-Suomen rajamailla sijaitseva jylhä metsä- ja järvimaisema.
Varustaudu oikein ja nauti itsenäisestä retkeilystä
Kun suuntaat hiljaisempiin kohteisiin tai valitset retkesi ajankohdaksi reunasesongin, olet maastossa pitkälti omillasi. Palveluita on selvästi vähemmän, ja reiteillä tulee erittäin harvoin ketään vastaan. Etukäteisen suunnittelun merkitys korostuu huomattavasti.
Itsenäinen retkeily kaukana asutuskeskuksista vaatii aina hieman enemmän valmistautumista. Kun tein viikon mittaisen autoreissun Kainuun hiljaisempiin puistoihin, huomasin konkreettisesti, että kunnollinen kylmäsäilytystila autossa teki matkanteosta mukavampaa.
Vältyin jatkuvalta kaupoissa ravaamiselta. Saatoin viettää useamman päivän syvällä metsäautoteiden varsilla ilman pelkoa ruokien pilaantumisesta. On myös tärkeää ymmärtää sään vaihtelut; lue oppaamme talveen varautumisesta, jos suuntaat retkelle viilenevässä säässä.
Jos suunnittelet täysin omatoimista kierrosta Suomen rauhallisimpiin kolkkiin, suosittelen panostamaan laadukkaisiin varusteisiin. Lue vertailumme parhaista matkajääkaapeista, jotta ruokahuoltosi pelaa turvallisesti koko reissun ajan säästä riippumatta.
Mahesh
Toiminimiyrittäjä & Sisällöntuottaja
Mahesh on yrittäjä ja perheenisä, joka rakastaa Suomen talvea. Kun hän ei hio digimarkkinoinnin kampanjoita tai kirjoita uutta blogitekstiä, hänet löytää todennäköisimmin sähköpyörän satulasta loskan keskeltä. Sähköautot ja -pyörät edustavat hänelle vapauden ja tekniikan parasta leikkauspistettä. Käytännön kokemus ratkaisee.
